Kun kysyin ihmisiltä mitä aiheita he haluaisivat minun käsittelevän tämän sivuston artikkeliosiossa, niin esiintymisjännitys nousi esiin yllättävän usein. Alkuun on kuitenkin syytä mainita, että esiintymisjännitys ja esiintymispelko ovat kaksi eri asiaa. Pelossa on kyse jo niin vahvasta tilasta, että se häiritsee selvästi esiintymistä. Jännitys on lievempää ja pääasiassa erilaisina reaktioina ilmenevää hermostuneisuutta, stressiä ja tunnetiloja. Aiheen käsittely on aavistuksen ongelmallista itselleni, sillä en muista kärsineeni häiritsevästä esiintymisjännityksestä koskaan. Jo ala-asteelta muistan kuinka halusin olla joulunäytelmässä niissä ”isoissa rooleissa” joissa oli paljon vuorosanoja ja paljon vastuuta. Samoin peruskoulussa, lukiossa ja korkeakouluopinnoissa muistan aina ihmetelleeni miksi ihmeessä muut panikoivat aamunavauksien vetämistä tai luokan edessä esitelmien pitämistä. Koen esiintymisjännitystä lähinnä silloin kun olen tietoisesti ollut menossa kokeilemaan jotain uutta yleisön eteen. Tähän huomioon palaan tarkemmin myöhemmin. Kysyin esiintymisjännityksestä neuvoja ja kokemuksia myös mentalisti Pete Poskiparralta. Pete kertoi, ettei hänellä ole asiasta juurikaan sanottavaa, sillä hänkään ei enää muistanut koska olisi kärsinyt häiritsevästä esiintymisjännityksestä.
Tästä johtuen päätin lueskella aiheesta hieman lisää tietoa Internetistä ja päädyin ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön sivuille (YTHS). YTHS määrittelee esiintymisjännityksen todella yleiseksi. Heidän mukaansa kyseessä on muiden tarkkailtavana olemisesta ja omien mielipiteiden esittämisestä johtuva tila, jossa hermosto reagoi hallitsemattomasti ja adrenaliinin eritys lisääntyy. Fyysisiä oireita voivat olla myös sydämen sykkeen kiihtyminen, hikoilu, vapina ja huimauksen tunne. Tilanteen pelko voi aiheuttaa voimakasta stressiä. Esiintymisjännitys on hyvin henkilökohtaista ja se vaikuttaa ja ilmenee jokaisessa eri tavalla. Tästä johtuen myös lievityskeinot ovat henkilöstä riippuvaisia. YTHSn mukaan apua voi saada esim:
- rentoutumisharjoituksista ja liikunnasta
- mielikuvaharjoittelusta
- esiintymiseen liittyvien puheviestintätaitojen harjoittelusta
- esiintymiskokemuksen kartuttamisesta
- terapiasta
- kehon oireita lievittävästä lääkityksestä.
Minusta terapia ja lääkitys tuntuvat menevän jo hieman liiallisuuksiin, mutta ehkä jos kyseessä on oikeasti esiintymispelosta kärsivä henkilö niin myös noiden käyttäminen voi olla perusteltua. Liikunta ja rentoutumisharjoitukset luonnollisesti auttavat, sillä mitä paremmin keho voi fyysisesti, niin usein sitä paremmin ihminen voi myös psyykkisesti. Mielikuvaharjoittelu myös auttaa. Yksi yleinen keino, jonka koin toimivaksi ala-asteen musiikin kokeessa kun piti laulaa luokan edessä, oli yksinkertaisesti tehdä suoritus vain arvioivalle opettajalle ja pyrkiä unohtamaan kaikki muut paikalla olijat. Luonnollisesti ammattimaiselle esiintyjälle tuo ei ole toimiva vaihtoehto, mutta perus esiintymistilanteessa esim. auditoriossa voi suhteellisen helposti napata eturivistä tutun henkilön ja kuvitella vetävänsä esitelmänsä vain tälle henkilölle. Stand up koomikot joskus taas heittävät vitsiä, että esiintyjän voi kuvitella yleisön alastomiksi tai hassuihin asuihin, jolloin heitä ei kokisi niin uhkaavana.
Psykologi, psykoterapeutti Minna Martin kirjoittaa Internetissä löytyvästä artikkelista, että esiintymisjännityksen taustalla on usein itselle asetettu kova vaatimustaso. Tuossa on ehkä jotain perää, sillä minusta esiintymisjännityksen taustalla vaikuttaa nimenomaan pelko epäonnistumisesta. Tätä vahvistaa keskusteluni junioritaikureiden ja vanhempienkin taikureiden kanssa ennen taikurikilpailuita. Ennen kisasuoritusta suuri osa jännittää selvästi todella paljon. Kun kysyy mitä he aikovat tehdä, he alkavat selittää jutusta jotka on suunniteltu varta vasten sitä hetkeä varten. Usein ne sisältävät tekniikkaa ja asioita, joita he eivät ole käyttäneet missään aikaisemmin. Voi siis lähes tiivistää, että he eivät ole vielä täysin varmoja esittämästään materiaalista. Tästä mainitsin jo myös alussa omalta kohdaltani. Koen jännitystä lähinnä silloin, kun olen menossa tekemään jotain uutta, jonka kanssa en ole vielä täysin sujut henkisesti. Ratkaisuni tähän on ollut lisätä harjoitteluaikaa ja pyrkiä saamaan nuo ensiesitykset tilaisuuksiin, joissa voin tarvittaessa hyvillä mielin epäonnistua. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaaliset tilanteet tai juttujen testaaminen ystäville.
Taikurin näkökulmasta sanoisin myös, että esiintymisjännityksen suurin yksittäinen aiheuttaja on tarve tehdä materiaalia, joka on oman teknisen taidon tai yleensä hallintakyvyn ääripäässä. Tieto siitä, että täytyy tehdä jotain teknisesti vaikeaa ja sen pitää mennä täydellisesti aiheuttaa jännitystä ja stressiä.
Taikurit ainakin tuntevat Tommy Wonderin ”Sormus, Kello ja lompakko” rutiinin. Käytin kyseistä rutiinia avauksenani nuorempana varmaan ainakin vuoden tai kaksi, mutta pudotin sen lopulta pois ohjelmastani. Ne jotka tietävät miten rutiini toimii, tietävät että se aiheuttaa jo metodologiansa puolesta esiintyjälle tiettyä ”jännittyneisyyttä”. Myös koko yleisön huomio on siellä missä se ns. ”juttu” tulee tapahtumaan ja tästä johtuen, sen pitää mennä täysin nappiin ensimmäisellä yrityksellä. Pieninkin virhe pilaa kokonaisuuden. Tämä aiheutti minulle lähes aina jännitystä ja tästä johtuen pudotin rutiinin lopulta pois ohjelmistostani. Halusin mennä lavalle itsevarmana ja ilman painetta, ilman tietoa, että minun täytyy ensimmäisen kahden minuutin aikana tehdä jotain teknisesti vaikeaa ja jonka toimivuus ei aina ole minusta itsestäni kiinni.
2009 Taikuuden maailmanmestari Soma kertoi eräässä haastattelussa, että manipulaattoreille ja jonglööreille on hyvin yleistä, että jos he esityksessä tulevat käyttämään esimerkiksi neljää esinettä, niin he harjoittelevat rutiinia aina viidellä tai jopa kuudella esineellä. Neljän käsittely on siis heille helppoa eikä heille koidu paineita tai stressiä rutiinin teknisestä osuudesta. Esiintymisjännityksestä kärsiville taikureille siis suosittelisinkin hieman tarkastelemaan esittämäänne materiaalia. Onko esimerkiksi alussa selkeitä kohtia, jotka aiheuttavat jännitystä tekniseltä osaltaan ja voisiko niitä muuttaa tai rutiinia kenties siirtää. Tai vaihtoehtoisesti lisätä harjoittelua jolloin nuo kohdat eivät enää olisi teknisesti vaativia.
Tämä pätee myös yleisesti esiintymisjännityksestä kärsiville. Valmistelkaa ja harjoitelkaa esityksenne niin hyvin, että osaatte sen etu- ja takaperin. Koettakaa myös ennalta varmistautua siihen, mitä teette jos joku menee pieleen; Mitä jos Power Point dia ei vaihdukaan? Mitä jos mikistä loppuu virta jne? Ja tämän lisäksi, suosittelen yksinkertaisesti esiintymään mahdollisimman paljon, mahdollisimman erilaisissa tilaisuuksissa, sillä jos osaat asiasi ja olet vetänyt sen periaatteessa läpi satoja tai jopa tuhansia kertoja niin sinulle ei jää enää mitään syytä miksi jännittää.