”Kuuluisa venäläinen maalari Karl Brjullov korjasi kerran oppilaansa työtä. Uskomatonta, oppilas katsoi muutettua maalausta ja huudahti,”Kuinka on mahdollista, että muutitte vain yhden pienen yksityiskohdan ja silti koko maalaus tuntuu täysin eriltä!”
Leo Tolstoi
Brjullow vastasi ”Taide alkaa siitä mistä tämä yksityiskohta alkaa””
Tämä oppitunti keskittyy niin sanottuihin siirtonostoihin eli ”transfer cuts”. Näissä tekniikoissa kortteja nostetaan muutamia kertoja ja nostojen aikana kortteja siirretään salaisesti breikkien alta tai päältä pakan päälle tai pohjalle. Useissa tapauksissa samaan aikaan kaikki muut pakan kortit pysyvät alkuperäisessä järjestyksessä. Pääosa näistä tekniikoista on Dai Vernonin kehittämiä 1900-luvun alussa ja vallankumouksellistivat korttitaikuuden tehden niin sanotusta ”passista” tai suomalaisittain voltista tarpeettomia ja korttitaikuuden maailma avautui myös harrastajille joilla ei riittänyt pitkäjänteisyyttä voltin harjoitteluun. Näitä tekniikoita käytetään äärimmäisen paljon korttitempuissa.
Aikakoodit:
00:05 Johdanto
00:19 Double Undercut
01:20 Double Undercut kortin kontrollina
01:50 Double Undercutin kulmat
02:20 Double Undercut nostosarjana pöydälle
03:03 Transfer nostot
05:20 Transfer nostot pöydällä (Darwin Ortizin variaatio)
06:52 Transfer nostot pöydälle (Roberto Giobbin variaatio)
08:40 Bluff Cut
10:10 Slip Cut
ERDNASE BREAK
Transfer nostojen isoin ongelma on siinä, että ne näkyvät vasemmalle jos ette ole tarkkoja. Periaatteessa aina kun pakka jossa pidetään breikkiä siirretään vasemmasta kädestä oikeaan käteen, niin breikki näkyy vasemmalle jos ette taivuta pakan pitkää sivua pöytää kohti. Tämä on tapa johon jopa maailmanluokan korttitaikurit syyllistyvät ja tulette varmasti huomaamaan näillä videoilla että myös itse syyllistyn tähän.
Ratkaisu tähän on varsin yksinkertainen. Sen sijaan että siirtäessämme pakan kädestä käteen siirrämme breikin oikealle peukalolle, voimme siirtää sen myös oikealle pikkurillille. Tällaista breikkiä kutsutaan Erdnase breikiksi ja käsittelen sitä vastan muutaman oppitunnin päästä. Mutta koettakaa pitää tämä oppitunti mielessä siinä vaiheessa kun kuulette sanan Erdnase break. Mainitsen kyllä asiasta ohimennen, mutta pääsääntöisesti lähes kaikista tämän oppitunnin tekniikoista tulee hämäävämpiä ja näkymättömämpiä Erdnase breikin avulla. Miksi en opeta sitä jo tässä ja nyt… Noh, unohdin kuvata siitä videon ja deadline painaa päälle kovaa vauhtia…
”Jos et tiedä kuka keksi käyttämäsi tempun, kuinka voit väittää rakastavasi taikuutta taiteena?”
Arturo de Ascanio
TEMPPUJA SIIRTONOSTOILLA
Seuraavaksi neljä varsin erityylistä temppua käyttäen siirtonostoja.
GEMINI MONEY
Aikakoodit:
00:05 Tempun esitys
01:57 Tempun selitys
Historia
Tempun historia on aavistuksen monimutkainen. Pääperiaate on periaatteessa Karl Fulvesin ”Gemini Twins” tempusta aikaisemmalta oppitunnilta, mutta tässä tempussa laajennettuna neljälle kortille. Allan Ackerman julkaisi 1991 tempun ”The Gemini Mates” Magic Castle luennollaan ja tuossa tempussa neljä kuningasta löysi pakasta samalla prosessilla neljä rouvaa. Muutama vuosi myöhemmin Ackerman julkaisi yhdessä Dean Dillin kanssa version, jossa korttien tai ennustuksien sijaan käytettiin seteleitä. Tämä versio löytyy Ackermanin ”Las Vegas Kardma” kirjasta rutiinissa ”The Gem-Money Cards” 1994. Korttien jakaminen kerralla useampaan kasaan tulee Peter Duffien ilmaisesta luentolehtisestä ”4Most” ja tempun nimi on ”4Some”.
Lisää tempusta
Tempusta on olemassa lukuisia variaatioita, mutta suosin itse Peter Duffien versiota koska en pidä rutiinia aktiivisessa repertuaarissani. Kaikissa muissa versioissa, joihin olen tutustunut, täytyy taikurin jossain vaiheessa siirtää salaisesti tai avoimesti yksi tai useampia kortteja pakan päältä alle tai toisinpäin. Näissä versioissa myös alkutilanne on usein monimutkaisempi ja ässät pitää olla tempun alussa esimerkiksi yksi päällä, toinen pohjalla ja kolmas ja neljäs 7.&8. pakan päältä jne. Tämä ei olisi mikään ongelma jos tekisin temppua aktiivisesti, mutta koska en tee ja muistini ei ole aina parhaimmasta päästä, en halua ottaa riskiä että tempussa jossa on mukana rahaa, jokin menee pieleen.
Luonnollisesti sinun ei tarvitse käyttää tempussa rahaa. Käyntikortit, leikkiraha, jokerit, juoma-alustat, mikä tahansa muu jonka voi laittaa pakan väliin toimii, edellyttäen että se on suhteellisen ohut. En lähtisi tekemään tätä katsojien avaimilla tai kännyköillä… Mutta raha on sellainen asia joka herättää automaattisesti yleisön kiinnostuksen, etenkin kortteihin yhdistettynä. Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut, tavallisille ihmisille pelikortit ovat pääsääntöisesti kortin pelaamista varten ja yleensä korttipeleihin yhdistetään ajatus rahapeleistä. Tästä syystä setelien käyttäminen tempussa toimii todella hyvin.
”Kaikkein tärkein asia on presentaatio”
David Copperfield
NELJÄ VUODENAIKAA
Aikakoodit:
00:05 Tempun esitys
01:22 Tempun selitys
Historia
Hofzinser production/Friction toss tai vapaasti suomennettu kitka heitto on yleisesti liitetty Johann Nepomuk Hofzinseriin. Liike on julkaistu Hofzinserin oppilaan Ottokar Fisherin kirjoittamassa kirjassa Hofzinserin taikuudesta ”Kartenkünste” 1910.
Neljä vuodenaikaa on Lin Searlesin temppu joka on julkaistu ”The Pallbearers Review” lehdessä 1973. Isompi osa taikureista kuitenkin saattaa tunnistaa sen Roberto Giobbin ”Card College Vol.3:sta” (s.525).
Franks Shields ”Four Card Display Move” on julkaistu alunperin Jerry Menzerin ”Card Cavalcade 4” kirjassa 1977 (s.35).
Lisää tempusta
Tutustuin tähän temppuun kun näin espanjalaisen Gabi Pareraksen esittävän sen. Jostain syystä tempun lopetus yllätti minut täysin ja en osannut yhtään odottaa sitä. Periaatteessa temppu on niin sanottu ”Ace Assembly” tai ”ässien matka” joka on taikuuden klassikko. Siitä on itseasiassa julkaistu tuhansia variaatioita mutta siinä missä ”Ace Assembly” yleensä alkaa, Neljä Vuodenaikaa loppuu.
Temppua kuvatessa kamerani oli valitettavasti ihan liian alhaalla ja tästä johtuen etenkin bluff cut, jota temppu alunperin käyttää hukkaamaan ässät näennäisesti pakkaan, näytti kamalalta. Oikeassa tilanteessa jossa ihmiset katsovat kortteja samalta tasolta kun sinä, bluff cut on täysin toimiva vaihtoehto tehdä tämä temppu ja suosittelen kokeilemaan kumpaakin tapaa; sekä slip cutteja että bluff cutia. Periaatteessa mikä tahansa oppitunnin alun transfer nostoista, esimerkiksi double undercut toimisi myös tempun kanssa, mutta yhdessä yksittäisessä nostossa on jotain suoraviivaista ja temppu pääsee nopeammin loppuhuipennukseensa.
”Ole luonnollinen…”
Dai Vernon
KATSOJA NOSTAA JA KÄÄNTÄÄ ÄSSÄT
Aikakoodit:
00:05 Tempun esitys
01:40 Tempun selitys
Historia
Yleisesti tempun kehittäjänä pidetään Randy Wakemania joka julkaisi versionsa 1985 ”Formula One Close-Up” kirjassa (s.41) nimellä ”The Spectator Cuts to and Turns Over the Aces”. Allan Ackerman kuitenkin oli 15 vuotta edellä Wakemania julkaistessaan ”The Spectator Refuses to Cut to the Four Aces” ”Magic Mafia Effects” kirjassaan 1970 (s.7). Isoin ero näiden kahden välillä on että Ackermanin versiossa katsoja nostaa vain kolme pinoa ja taikuri nostaa ensimmäisen itse. Mutta katsojien näkökulmas efekti on täysin sama ja myös metodi on hyvin lähellä toisiaan. Tempun uudelleenpopularisoi hyvin pitkälle John Bannon jonka temppu ”Directed Verdict” kirjassaan ”Smoke and Mirrors” 1991 ja päivitetyn version ”Final Verdict” kirjassa ”Dear Mr. Fantasy” 2004.
Lisää tempusta
Aikaisemmalla oppitunnilla opetin jo yhden version tästä tempusta. Molemmissa versioissa on puolensa. Luonnollisesti edellisessä versiossa katsoja ei voi kääntää kortteja ympäri vaan taikurin täytyy tehdä se. Tässä versiossa taas katsoja voi kääntää kortit ympäri mutta itse pakan nostamisprosessi ei ole yhtä suoraviivainen. Tämä on minusta hyvä esimerkki valinnoista, mitä korttitaikurin täytyy tehdä. Koska temppuja ei voi tehdä ”oikeasti taikomalla” on niiden tekotavassa aina tehtävä valintoja. Jos haluat saavuttaa jotain niin se saattaa vaatia että joudut luopumaan jostain ja päinvastoin. Taikatempun kehittäminen on tavallaan jatkuvaa tasapainoilua sen välillä miltä haluaa efektin näyttävän mutta mistä on annettava hieman periksi tuon ideaalin saavuttamiseksi.
”Anna taiteen piilottaa taide”
T. Nelson Downs
THE MAN FROM NEW YORK
Aikakoodit:
00:05 Tempun esitys
01:57 Tempun selitys
Historia
Videon temppu on nimeltään ”The Man from New York” ja sen julkaisi Terry Lagerou ”Pasteboard Presentations” kirjassaan 1992 (s.64). Tempun efekti tunnetaan yleisesti taikureiden keskuudessa nimellä ”Topsy-Turvy Aces” ja sen on kehittänyt ja julkaissut esimmäisenä Edward Marlo ”The Patented Shuffle” kirjassa 1964.
Tosin efekti jossa kortit sekoitetaan ylös-alas ja kaikki kääntyvät samaan suuntaan on vielä vanhempi ja vaikka se usein yhdistetään Dai Vernoniin sekä hänen temppuunsa ”Triumph” ”Stars of Magic” kirjasta 1946, niin Theodore DeLand julkaisi jo 1914 myyntitempun ”Inverto”, jossa ylös-alas sekoitettu pakka kääntyi samaan suuntaan.
Lisää tempusta
Valitsin tämän tempun tähän oppituntiin pääasiassa sen takia, että se on yksi harvoja temppuja joka on suhteellisen helppo tehdä teknisesti, mutta ennen kaikkea se käyttää slip cutia toistuvasti. Yleensä en pidä tempuista, joissa samaa liikettä käytetään toistuvasti uudelleen ja uudelleen. Suosin enemmän ajattelutapaa jossa tekniikkaa varioidaan jotta yleisö ei vahingossakaan pääse analysoimaan jotain tiettyä liikettä ja sen syy-seuraus suhdetta liiaksi. Periaatteessa tässäkin tempussa ainakin yhden slip cuteista voisi korvata esimerkiksi bluff cutilla tai jopa double undercutilla. Esimerkiksi kolmas nosto, jossa nostetaan esiin kolmonen, olisi helppo korvata. Tosin tämä tarkoittaisi että pohjimmainen kortti, joka on siis eri suuntaan, siirtyisi toiseksi pohjimmaiseksi. Tästä on tosin helppo hankkiutua eroon nopealla milk shufflella. Nopealla tarkoitan sitä, että pakka sekoitetaan noin kolmella nappauksella, koska pakka on näennäisesti vielä ylös-alaisin, joten liian pitkä sekoitus saattaa kiinnittää katsojien huomion ennenaikaisesti siihen, että kortithan ovat itseasiassa jo samaan suuntaan. Tai vaihtoehdoisesti voitte hypätä viimeisen ylös-alas sekoituksen yli ja double tai bluff cutin jälkeen vain nostaa pakan ja paljastaa että kaikki kortit ovat samaan suuntaan paitsi viimeinen ässä.
Mainitsin asiasta jo videollakin ja aikaisemmalla oppitunnilla artikkelissa presentaatioista, mutta en voi korostaa sitä tarpeeksi. Koettakaa pitää tempun presentaatio uskottavana. Tämä luultavasti tarkoittaa ainakin osan kohdalla sitä, että ette voi käyttää presentaatiota jota minä käytin videolla. Tosin kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, en muutenkaan suosittele tätä sillä suuri osa temppujen presentaatioista ei ole mietitty ollenkaan. Sanon vain mitä sylki suuhun tuo.
”Hyvä kenraali valitsee taistelukenttänsä”
Tony Slydini