Don Arturo de Ascanio y Navaz eli lyhyesti Arturo de Ascanio (1929-1997) oli espanjalainen hyvin pitkälle korttitaikuuteen keskittynyt taikuri ja taikuuden teoreetikko. Yleisesti Ascaniota verrataan espanjaa puhuvien maiden Dai Vernoniksi. Ascanio syntyi Teneriffan saarella ja vaikutti hyvin pitkälle koko elämänsä Espanjassa.
Ascanio ei missään vaiheessa elämäänsä ollut ammattitaikuri vaan siviiliammatiltaan hän oli lakimies. Siviiliammatista huolimatta Ascanio omisti ison osan elämäänsä taikuudelle ja etenkin korttitaikuudelle. Hänen vaikutuksensa on edelleen nähtävissä selvästi lähes kaikissa Espanjasta tulevissa taikureissa ja hyvin paljon myös Etelä-Amerikkalaisissa taikureissa. Taikurina Ascanio keskittyi hyvin pitkälle pelikortteihin ja niiden käsittelyyn mutta niiden lisäksi hän myös puki ensimmäisenä sanalliseen muotoon lukuisia teoreettisia konsepteja ja ajatuksia taikatemppujen tekemiseen liittyen. Osa konsepteista oli luonnollisesti jo olemassa, mutta Ascanio oli ensimmäinen joka pyrki selittämään ne auki. Osittain tämän taustalla oli Ascanion ystävä ja ihailun kohde Fred Kaps, sillä Kaps teki monia asioita tiedostamattaan paremmin kuin kukaan muu ennen häntä. Kaps ei kuitenkaan osannut pukea tekemistään sanoiksi vaan hän teki sitä osittain alitajuntansa kautta. Ascanion teoriat ovat kuulemma saaneet hyvin pitkälle alkunsa kun Ascanio pyrki ymmärtämään Kapsin tekemää taikuutta ja saada sen muotoiltua selitettävään muotoon.
Ascanio on myös Juan Tamarizin ohella yksi ”Escuela Mágica de Madrid” (EMM) perustajista. EMM eroaa hyvin pitkälti kaikista muista taikuriyhdistyksistä, sillä se suhtautuu taikuuteen vakavasti otettavan taiteena ja seurassa tutkitaan taikuutta kuten mitä tahansa muutta taiteen tai tieteen alaa. Seura siis tekee tutkimuksia, julkaisee tuloksensa ja suorittaa niille vertaisarviointia kuten mikä tahansa tieteenala esimerkiksi. Tätä on jatkunut jo 1960-luvulta asti. Tasaisin väliajoin jäsenet myös kokoontuvat yhteen ja käyvät läpi kasvotusten löydöksiään. Myös Escorialin taikurikongressi, joka on järjestetty vuodesta 1978 alkaen ja jonne kokoontuu kutsusta noin 50 maailmanluokan korttitaikuria eripuolilta maailmaa vuosittain opiskelemaan, tutkimaan ja vaihtamaan ideoita taikuudesta, on Ascanion osittain perustama.
Ascanio ei kuitenkaan ollut vain pelkkä teoreetikko, vaan hän osasi myös esiintyä ja hän voitti muun muassa FISM:in eli taikureiden MM-kilpailuiden korttitaikuussarjan 1970 ja tuli samana vuonna kolmanneksi lähitaikuudessa. Myös lukuisat hänen vertaisensa ja aikalaisensa voittivat palkintoja samoihin aikoin, esimerkiksi Juan Tamariz voitti seuraavan 1973 järjestetyn FISM:in korttitaikuussarjan.
Ascaniota on taltioitu videolla suhteellisen paljon, mutta jälleen kuvanlaatu on pääasiassa suhteellisen heikkoa. Ascanio luki sujuvasti englantia, mutta valitettavasti hän ei ilmeisesti sitä puhunut, sillä kaikki videomateriaali mitä olen häneltä nähnyt, on ollut espanjaksi tai dubattu. Toiseksi Ascanio ei siis ollut ikinä ammattitaikuri ja vaikka hänen korttien käsittelynsä on kaunista katsottavaa, minusta henkilökohtaisesti hänen temppunsa ja rutiininsa ovat aivan liian pitkiä ja ne sisältävät aivan liika toistuvaa todistelua että mitään ei näennäisesti tapahdu. Näistä syistä johtuen tähän artikkeliin oli aavistuksen vaikea löytää sopivia videoita. Tästä johtuen pyydänkin että jos taikuus kiinnostaa tosissaan, niin katsokaa YouTubesta jotain pitempiä pätkiä Ascaniosta. Ne antavat paremman kuvan hänen taidoistaan ja persoonastaan, mutta en halua tässä yhteydessä karkottaa ketään pois kasalla +10 minuuttisia korttitempuja. Tosin yhden laitan loppuun.
Ensimmäinen pätkä on ”La Dama Inquieta” eli vapaasti suomennettuna ”Levoton rouva”. Periaatteessa tempun idea on sama kuin Fred Kapsin ”Homing card” tempussa aikaisemmassa artikkelissa eli taikuri koettaa tehdä tempun pienellä määrällä kortteja, mutta rouva ilmestyy aina uudelleen ja uudelleen ”kiusaamaan” taikuria vaikka se näennäisesti laitetaan pois.
Seuraava video on hyvin suoraviivainen kahden kortin paikanvaihto. Videon laatu on hieman heikohko, mutta silti video on hyvä esimerkki kuinka Ascanion taikuus näytti hyvin luonnolliselta ja viattomalta. Taskuun laitettu kortti ja katsojan kortti, joka laitetaan kuva ylös pakan väliin vaihtavat paikkaa. Metodi on uskomattoman suoraviivainen ja silti tempun tunteva taikurikaan ei käytännössä näe yhtään mitään!
Ja loppuun yksi Ascanion bravuureista eli hänen versionsa niin sanotusta ”ässien matkasta” josta löytyy täältäkin sivustolta muutamia versioita. Tämä video on myös lähimpänä sellaista taikuutta mitä Ascanio hyvin paljon teki eli yli 10 minuutin mittaisia rutiineja. Periaatteessa toki tämänkin rutiinin voisi tiivistää ilman ongelmia alle viiteen minuuttiin mutta on myös syytä muistaa, että Ascanio kehitti ja esitti tätä aikana kun ihmisillä oli vielä keskittymiskykyä enemmän kuin 15 sekuntia.
Ascanion koko tuotanto on julkaistu espanjaksi kuudessa kirjassa ja englanniksi neljässä ”Magic of Ascanio” kirjassa. Tosin neljäs kirja tuosta sarjasta on keskittynyt kokonaan taikuuteen linkkuveitsillä, jotka vaihtavat väriä ja ensimmäinen kirja on siis puhtaasti teoriaa. Kaksi keskimmäistä kirjaa ovat laadukasta mutta suhteellisen edistynyttä korttitaikuutta.