Johann Nepomuk Hofzinser oli itävaltalainen taikuria joka eli 1806-1875. Hän ei ollut täysipäiväinen ammattitaikuri vaan siviiliammatiltaan hän toimi Itävalta-Unkarin monarkian taloushallinnossa. Hän käytti usein itsestään nimetystä ”Tohtori Hofzinser”, mutta tutkimuksien mukaan hän ei koskaan valmistunut korkeakoulusta ja täten virallisesti omannut tohtorin arvoa. Hän kuitenkin käytti tohtoria osana taiteilijanimeään vuoteen 1865 asti. Taikurina hän oli varsin tunnettu nerokkaista keksinnöistään sekä hyvin hiotusta sorminäppäryydestään.
Hofzinseria pidetään yleisesti nykyaikaisen korttitaikuuden isänä ja yhtenä suurimmista vaikuttajista korttitaikuuden kehityksessä. Muun muassa Dai Vernon kirjoittaa lukuisia kertoja Hofzinserista omissa kirjoissaan. Hofzinser on kuuluisa vähäeleisestä lähestymisestään taikuuteen. Sen sijaan että hän olisi esittänyt isoja illuusioita tai spektaakkeleita, hän suosi yksinkertaisia pieniä välineitä taitojensa esittelemiseen. Pelikortit olivat luonnollisesti yksi hänen erikoisuuksistaan ja historian mukaan hän oli myös yksi ensimmäisiä taikureita, jotka tekivät niin sanottuja korttitemppuja. Hofzinser myös keksi ja kehitti lukuisia tekniikoita, joita korttitaikurit käyttävät tänäkin päivänä. Tälläkin sivulla olevassa korttitaikuuden opintokokonaisuudessa on lukuisia Hofzinserin kehittämiä tekniikoita.
Suuri osa mitä tiedämme Hofzinserista tänään on hänen oppilaansa Ottokar Fisherin ansiosta. Huhun mukaan Hofzinser olisi testamentissaan määrännyt kaikki muistiinpanonsa ja välineensä tuhottavan hänen kuoltuaan, mutta ilmeisesti jotain on silti säilynyt. Mutta pääasiassa suuri osa siitä mitä tiedämme hänestä on Fisherin kirjoittaman ”Kartenkunste” kirjan ansioista. Fisherin kirja julkaistiin alunperin saksaksi vuonna 1910.
Hofzinser yritti kovasti esittää taikuutta aikansa ja yhteiskuntansa kuvastamiseen. Hänen presentaatiot ja käsikirjoitukset olivat kantaa ottavia mutta myös viihdyttäviä ja onkin kirjoitettu että hän oli selvästi aikaansa edellä. Kaikki hänen aikansa merkittävät tapahtumat, keksinnöt, muoti-ilmiöt ja poliittiset tapahtumat päätyivät osaksi Hofzinserin esityksiä. Lähes jokaisessa hänen rutiineistaan löytyy joku maininta ajankohtaiseen asiaan tai ilmiöön. Historiallisten lehtiartikkeleiden pohjalta on myös huomattu että hän mukautti esityksensä sisältöä sen mukaan, missä hän esiintyi. Vastaavasti jos joku tapahtuma, johon hän viittasi käsikirjoituksessaan tai presentaatiossaan oli jo unohdettu, hän mukautti käsikirjoitustaan jotta presentaatio ei tuntunut vanhentuneelta.
Aikansa media eli lähinnä toimittajat rakastivat Hofzinseria. Esimerkiksi ”The Solzburger Zeintung” lehdessä marraskuun 10, 1866 toimittaja kirjoittaa hänen taidoistaan vapaasti suomentaen seuraavasti:
”Kun Hofzinser ottaa rakastamansa kortit käteensä, ne tottelevat häntä, ne tuntevat hänet, ne tanssivat ja mutkittelevat hänen sormillaan, kääntyvät kuin kirjan sivut ja mysteerinen tuuli kuiskii niiden läpi. Ne nousevat ja laskevat ja värisevät ikään kun ne olisi magnetisoitu. Kortit kasvavat ja pienenevät sekä muuttuvat. Lyhyesti, tämä on tottelevien korttien taikuutta”
Hofzinserin repertuaari oli laaja ja hänellä oli lukuisia variaatioita samasta tempusta. Temput, joita hän kuvaili ystävilleen kirjeissään olivat niin sanottuja lopullisia versioita ja niitä tulisi muokata vain äärimmäiseen tarpeen vaatiessa. Yksi ongelma Hofzinserin materiaalia tutkiessa on se että lähes kaikki mitä tiedämme hänen materiaalistaan taikurin näkökulmasta, pohjautuu toisen käden eli Ottokar Fisherin tietoon. Fisherin kirja on tosiaan julkaistu vasta 1910 eli pitkä aika ehti kulua Hofzinserin kuolemasta kirjan julkaisuun. Ehkä maailman johtava Hofzinser asiantuntija Magic Christian Itävallasta, onkin huomauttanut että esimerkiksi Kartenkunst kirjassa on julkaistu lukuisia Hofzinserin oppilaiden temppuja Hofzinserin omina temppuina. Taikuureille suunnatuissa myyntikatalogeissa on myös useampia mainintoja Hofzinserin tempuista 1900-luvunn alusta, mutta ilmeisesti niillä ei ollut mitään tekemistä Hofzinserin kanssa, ne vain käyttivät hänen nimeään myynnin lisäämiseksi. Hänen nimensä oli jo tuolloin tunnettu taikureiden keskuudessa ja jossain määrin Fisher käytti sitä hyväkseen korottaakseen sankarinsa mainetta. Valitettavasti lehtiartikkeleissa ja vastaavissa Hofzinserilta kuvataan myös lukuisia temppuja, joista ei ole löytynyt mitään mainintaan hänen oppilaidensa kanssa käymästä kirjeenvaihdosta. Useissa tapauksissa tiedämme myös vain tempun nimen käsiohjelman perusteella, mutta meillä ei ole edes kuvausta mitä tempussa tapahtui. Hofzinserin yksityisiä kirjeita on maailmalla yksityisissä ja valtiollisissa kokoelmissa lähes 300 kappaletta. Vuoden 2006 elokuva ”The Illusionist” on osittain Hofzinserin inspiroima ja Edward Nortonin taikuri-hahmoon on haettu paljon vaikutteita Hofzinserista.
Hofzinserista on kirjoitettu useampia kirjoja. Tässä yleisimmät:
Hofzinser’s card Conjuring by Ottokar Fischer – Kartenkunsten pohjalta S.H.Sharpen kirjoittama kirja 1931. Saatavilla edullisena Doverin paperikantisena versiona tai e-kirjana Lybrarysta.
The Magic of Johann Nepomuk Hofzinser by Ottokar Fischer – Pohjautuu Ottokar Fischerin kirjaan ”Zauberkünste” (1940) jonka Richard Hatch käänsi englanniksi 1985. Myös saatavilla e-kirjana Librarysta.
Non Plus Ultra Vol.1&2 by Magic Christian – Kaksi ensimmäistä osaa Magic Christianin kirjoittamista Hofzinserin taikuuteen keskittyvistä kirjoista. Ensimmäinen osa sisältää lähinnä historiaa jonka Christian on kyennyt kaivamaan esiin Itävaltalaisista arkistoista ja tietokannoista. Toisessa osassa laaja katsaus siihen, mitä Hofzinserin korttitaikuudesta tiedetään tänään. Valitettavasti kirjojen painos on loppuunmyyty, mutta niitä voi löytyä edelleen taikurinvälineliikkeiden valikoimista. Hinta tosin on jossain 200-300€ välillä joten en ihan harrastajalle ehkä suosittelisi. Viimeisimpien tietojen mukaan Magic Christian on kirjoittanut myös kirjat 3&4 sarjaan ja niissä käsitellään Hofzinserin salonkitaikuutta sekä mekaanisiin välineisiin pohjautuvaa taikuutta. Kirjat on juuri käännetty englanniksi ja hinta on 250€ kahdesta kirjasta. Kirjoissa on 766 sivua ja niitä tullaan painamaan vain 1000kpl.