“Taikuuden mainetta laskee liian monet esiintyjät jotka tekevät huonoa taikuutta… Yritä arvostaa rakastamaamme taidetta, älä alenna sen arvostusta”
Dai Vernon
Valenostot
Oppitunnin aihe on kaksiosainen. Ensin tutustumme erilaisiin valenostoihin. Valenosto on nosto joka vaikuttaa katsojan näkökulmasta todelliselta, mutta todellisuudessa kortit pysyvät alkuperäisessä järjestyksessä. Valenostot toimivat erinomaisesti valesekoituksen jälkeen luomaan mielikuvaa, että kortit sekoitettiin ja sen jälkeen nostettiin.
Aikakoodit
00:05 Johdanto
00:17 Bobby Bernardin valenosto
02:30 Jay Ose valenosto
03:52 Frank Thompson valenosto pöydälle
04:57 Frank Thompson valenosto käsissä
07:20 Valenostoja breikkien avulla
Historia
Bobby Bernardin valenosto on klassinen liike ja sitä käytettiin jo 1970- ja 1980-luvuilla. Silti julkaistuna sitä ei löydy ennen 1995 ja silloinkin se julkaistiin ”Card College Vol.1”:ssä ilman mainintaa Bobby Bernardista. Liike on kuitenkin huomattavasti tuota vanhempi.
Jay Osen valenosto on julkaistu Harry Loraynen ”Close-up Card Magic” kirjassa nimellä ”Ose’s Cut” 1962 (s.93).
Frank Thompsonin valenosto on julkaistu Frank Garcian ”Super Subtle Card Miracles” kirjassa 1973 (s.143)
Lisää valenostoista
Valenostoja löytyy taikuuren kirjallisuudesta satoja erilaisia. Niitä on mukava harjoitella, mutta kuinka monta tapaa oikeasti tarvitsemme näennäisesti nostaa pakkaa? Yleisön silmissä kaikkien pitäisi näyttää samalta, eli siltä että nostimme pakkaa yhden tai useamman kerran. Tosin, jos haluamme käyttää valenostoja tempussa, kuten myöhemmin tällä oppitunnilla, niin on ehkä hyödyllistä osata useampia kuin yksi valenosto.
Valenostot, kuten kaikki muutkin tekniikat korttitaikuudessa pitäisi saada sille tasolle, että pystytte tekemään ne ilman että joudutte katsomaan käsiänne, tai yleensä edes ajattelemaan mitä kätenne tekevät. Tällä tunnilla esitellyt valenostot ovat teknisesti niin yksinkertaisia, että lihasmuistin muodostuminen niiden kanssa pitäisi olla varsin nopeaa. Tämän jälkeen pystytte tekemään niitä kiinnittämättä niihin huomiota. Kannattaa silti muistaa että liika on liikaa. Yksi tai kaksi valenostoa on usein vielä ok, mutta liian pitkät valenostosarjat, ilman selkeää syytä miksi näennäisesti nostelet pakkaa, saattaa herättää päinvastaisen reaktion kuin mitä haluat ja saada katsojat epäilemään että ehkä näillä nostoilla onkin jotain tekemistä tekemäsi tempun kannalta.
”Älä ikinä pyydä anteeksi, kaikki on osa temppua”
Harry Lorayne
KORTTIEN salainen järjestäminen (Simple Cull)
”The Cull” on termi jota taikurit käyttävät korttien salaiseen järjestämiseen. Suuri osa englanninkielisestä aloittelijoille suunnatusta taikurikirjallisuudesta sisältää yleensä erinomaisia temppuja aloittelijoille, mutta aivan liian usein tempun selitys alkaa lauseella ”Ennen tempun alkua laita pakan päälle salaa…” Ongelmallista tuosta tekee se, että nämä kirjat eivät opeta miten kortit saadaan järjestettyä salaa pakan päälle! Yleisin tapa tehdä tämä on niin sanottu ”Under the Spread Cull” johon tutustumme myöhemmin. Se on kuitenkin teknisesti ehkä aavistuksen liian haastava taikuuden vasta-aloittaneelle. Tällä videolla esittelen muutaman yksinkertaisemman tavan tuoda salaa esimerkiksi neljä ässää pakan päälle seuraavaa temppua varten.
Aikakoodit:
00:05 Johdanto
01:00 Korttien järjestäminen tempun aikana
04:53 John Mendoza Quick Cull
Historia
John Mendozan ”The Quick Cull” on julkaistu Mendozan itse 1978 ”The Book of John” (s.35) Tosin tekniikka jossa halutut kortit vedetään in-jog asentoon ja tuodaan pakan päälle ilman suojaa löytyy Alton Sharpen ”Expert Card Mysteries” kirjasta ilman keksijää sivulta 105 nimellä ”Downjog Cull”.
Lisää korttien salaisesta järjestämisestä
On tärkeä ymmärtää että tavallisella yleisöllä ei ole selkeää käsitystä koska temppu alkaa. Tavallinen yleisö myös usein olettaa, että kun tempun huippukohta on saavutettu, temppu on ohi. Taikureilla on tälle temppujen väliselle ajalle oma sana ”offbeat”. Offbeatilla tarkoitetaan hetkeä jolloin yleisön mielessä mitään oleellista esityksen kannalta ei tapahdu. Tämä on myös hetki jolloin kukaan ei varsinaisesti kiinnitä tarkkaa huomiota siihen mitä taikuri tekee. He saattavat kyllä seurata sitä sivusilmällä, mutta tarkkaavaisuus ei ole samalla tasolla kun tempun aikana. Juuri tämä on se hetki käyttää esimerkiksi John Mendozan quick cull tekniikkaa. Offbeat hetki on esimerkiksi hetki, kun joku pyytää sinua tekemään jotain. Kysyt onko jollakin lainata pakkaa? Pidät tietoisesti energiatasoasi alhaalla ja esität että et ole kovin kiinnostunut tilanteesta. Kun saat pakan, otat sen ulos kotelosta ja pidät edelleen energiatason matalalla. Samalla kuitenkin selaat kortit läpi tehden samalla quick cullin ja kysyt esimerkiksi onko pakka täysi tai onko siinä jokereita. Kun olet saanut cullin tehtyä, voit alkaa nostaa energiatasoasi ja kiinnostustasi ja esimerkiksi aloittaa nopealla jog sekoituksella ja siirtyä temppuun. Katsojien mielissä temppu alkaa vasta nyt ja oikein tehtynä he ovat jo unohtaneet että selasit pakan läpi.
Tavallisilla ihmisillä on myös todella vaikea ymmärtää, että taikuri pystyy säilyttämään salaista järjestystä pakassa temppujen välillä. Voit esimerkiksi lainata pakan ja cullia käyttäen tuoda salaa neljä ässää pakan päälle. Sekoita ne overhand sekoituksella pakan pohjalle ja tee Piano korttitemppu pakan päältä. Ässät pysyvät tallessa pakan pohjalla. Jos joku haluaa nähdä sen jälkeen lisää, niin voit jatkaa vaikka jollain avainkortti tempulla käyttäen ässiäsi avainkorttina! Ja lopuksi voit lopettaa jollain seuraavaksi opetettavista tempuista neljällä ässällä. Yleisöllä ei ole mitään aavistusta mikä heihin iski, koska järjestit kortit lopetustasi varten kaksi temppua aikaisemmin.
”Todella vahvan taikuuden esittäminen vaatii seuraavan asian ymmärtämistä: Tempun lopussa yleisöllä ei saa olla edes epäilyksen häivää mitä tapahtui. Vain tällöin he voivat todella arvostaa että juuri tapahtunut oli täysin mahdotonta!”
Darwin Ortiz
TEMPPUJA VALENOSTOILLA JA KORTTIEN JÄRJESTÄMISELLÄ
ÄSSIEN NOSTAMINEN
Aikakoodit
00:05 Tempun esitys
00:40 Tempun selitys
03:15 Ässien nostaminen kerralla
03:31 Tempun selitys
Lisää tempusta
Temppu perustuu valenostot videoilla opeteltuihin valenostoihin. Nostojen historian löydät tuon aikaisemman videon alta. Voit periaatteessa käyttää temppuun mitä tahansa valenostoja. Siinä missä taikurit tunnistavat eri valenostot ja osaavat erottaa niitä ja arvostaa niiden opetteluun käytettyä aikaa, niin on syytä silti muistaa että tavalliselle ihmiselle kaikki valenostot näyttävät lähes samalta.
Vaikka ässien nostaminen efektinä on periaatteessa vain ”katsokaa mitä minä osaan” demonstraatio, niin se on todella tehokas tavalliselle ihmisille sillä tempussa on mukana automaattisesti tunteellinen koukku. Katsoja siis ymmärtää mitä hänen näkemällään voisi saada aikaan ja hän pystyy ajattelemaan itsensä sinun asemaasi ja kuvittelemaan mielessään mitä kaikkea hän voisi saada aikaan, jos hän kykenisi itse nostamaan neljä ässää näennäisesti sekoitetusta pakasta. Yleensä tämä pitää paikkansa kaikkien uhkapeliin tai korttipeliin liittyvien temppujen kohdalla ja se on pääsyy miksi ne ovat tavallisten katsojien keskuudessa niin suosittuja. Valitettavasti iso osa taikureista ei tätä ymmärrä ja monet taikurit pitävätkin uhkapelimateriaalia tylsänä…
”Hyvällä ajoituksella tehty tekniikka on näkymätön. Huonolla ajoituksella tehty haisee kauas”
Tony Corinda
KATSOJA NOSTAA ÄSSÄT
Aikakoodit:
00:05 Tempun esitys
00:47 Tempun selitys
Historia
Temppu on Edward Marlon joka julkaisi sen ”The New Tops” taikurilehden maaliskuun numerossa 1965. Temppu pohjautui Bob Veezerin Marlolle lähettämään kirjeeseen vuodelta 1956.
Lisää tempusta
”Katsoja nostaa ässät” on ollut yksi korttitaikuuden yleisimmistä efekteistä sen keksimisen jälkeen. Tempusta on olemassa satoja variaatioita. Syy tälle on siinä, että tempun teema on hyvin yksinkertainen, katsoja nostaa pakan neljään osaan ja jokaisen osan päällä on ässä. Kuitenkin tätä on äärimmäisen vaikea saada tapahtumaan oikeasti. Taikurit pitävät yksinkertaisista teemoista, joihin tuntuu olevan lähes rajaton määrä ratkaisuja. Koska temppua ei voi tehdä oikealla taikuudella ja tuuriinkaan ei voi oikein nojata, on jossain kohti tehtävä kompromissi. Ja tuo kompromissin käyttäminen avaa taikurille ovet tehdä erilaisia ratkaisuja sen suhteen miten hän lähtee lähestymään tätä temppua. Nostaako katsoja esim pakat suoraan neljään osaa vain hitaasti yksi kerralla. Kääntääkö taikuri pinojen päälimmäiset kortit ympäri vai tekeekö sen katsoja. Molemmat vaihtoehdot avaavat aina uusia tapoja lähestyä ongelmaa, mutta myös sulkevat toisia ovia. Tästä johtuen temppuun on helppo koettaa keksiä erilaisia ratkaisu. Tälläkin opintokokonaisuudella palaamme temppuun vielä myöhemmin erin version kanssa.
”Katsoja nostaa ässät” temppu on tavallisille ihmisille äärimmäisen vahva koska näennäisesti se ei ole taikuri joka tekee tempun vaan yksi katsojista. Pohjimmiltaan varmaan osa kyllä ymmärtää, että taikurilla oli jotain tekemistä asian kanssa mutta silti tempulla voi usein saada paremmat reaktiot, jos näennäisesti yleisön jäsen tekee tempun. Tai ainakin yleisön ”näsäviisaat” yrittävät vähemmän päteä ja keksiä miten temppu tehtiin, koska jos he alkavat julkisesti mölisemään teorioitaan, he eivät periaatteessa yritä saada taikuria näyttämään huonommalta, vaan yhtä heistä.
”Esiinny niin paljon kuin mahdollista, ihmisten edessä jotka eivät tunne sinua”
Lance Burton
DISHONEST MISTAKE
Aikakoodit:
00:05 Esitys
01:28 Tempun selitys
Historia
”Dishonest Mistake” on Al Leechin temppu hänen kirjastaan ”Cardmanship” (s.21). Tosin, se on tullut tunnetuksi Roberto Giobbin julkaistua siitä oman versionsa ”Card College Lighter” kirjassa 1992 (saksaksi) ja 2004 (englanniksi).
Lisää tempusta
S.W.Erdnase kirjoittaa jo 1902 kirjassaan ”Expert at the Card Table” että jokaisen taikurin tulisi jossain määrin hyödyntää ennalta järjestettyä pakkaa. Tämä temppu jättää katsojille mielikuvan että olet erinomainen korttien käsittelijä, mutta todellisuudessa ennalta järjestetty pakka tekee pääosan työstä. Voit järjestää pakan joko temppujen välillä tai edellisen tempun aikana mutta voit myös mennä askeleen pidemmälle ja valmistautua jo kotona. Eli jos tiedät että olet menossa tilanteeseen, jossa sinua mahdollisesti pyydetään esiintymään, on äärimmäisen fiksua varautua tähän ja jos otat esimerkiksi omat kortit mukaasi niin miksi et samalla hyödynnä tätä ja järjestä kortteja etukäteen avaustemppuasi varten. Muutaman kortin järjestys on varsin helppo ylläpitää esimerkiksi in-jog sekoituksella pakan pohjalla.
”Persoonallisuutesi täytyy olla kiinnostavampi kuin käyttämäsi välineet”
Harry Blackstone Jr.
MARLO-GARTNER POKERIJAKO
Aikakoodit:
00:05 Tempun esitys
02:37 Tempun selitys
06:23 Miksi temppu toimii?
Historia
Marlo-Gartner pokerijako on Edward Marlon ja Martin Gartnerin kehittämä. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Marlon ”Lets see the deck” kirjassa 1942 (s.28). U.F.Grant käytti tosin vastaavaa ideaa pokerikäden järjestämiseen jo 1936 ”The Gamblers Act Exposed” kirjassa. Grantin rutiinissa tosin ensimmäisellä jaolla kukaan ei saanut hyvää kättä vaan ensimmäinen jako tehtiin vain toisen jaon järjestämiseksi.
Nykyään Marlo-Gartner pokerijako on uhkapelitaikuuden klassikko. Se antaa mielikuvan että taikuri on todellinen korttihai, vaikka todellisuudessa koko temppu on siis itsestään toimiva.
Lisää tempusta
Siinä missä taikureille korttipakan ensimmäinen assosiaatio on yleensä korttitemput, tavallisille kuudelle miljardille ihmisille ympäri maailmaa tuo assosiaatio on korttipelit. Korttia pelataan lähes jokaisessa maailman kolkassa ja ne tunnetaan ympäri maailmaa, vaikka kieltämättä tällä vuosituhannella syntyneet sukupolvet eivät tunne enää pelikortteja yhtä hyvin kuin vanhemmat sukupolvet. Jos taikuri tekee korttitemppuja niin tavalliset ihmiset luonnollisesti olettavat että taikuri pystyisi käyttämään taitojaan jotenkin korttipelissä. Tästä johtuen jokaisella taikurilla tulisi olla repertuaarissaan ainakin muutama uhkapeli- tai korttipeli teeman ympärille kasattu korttitemppu. Marlo-Gartner pokerijako on erinomainen vaihtoehto koska se antaa kuvan uskomattomasta taidosta ja yleisö ei voi periaatteessa nähdä mitään ylimääräistä sillä temppu toimii itsestään.
Tosin, tällaisen tempun jälkeen on varsin yleistä, että joku haastaa sinut pelaamaan oikean pelin korttia heitä vastaan. Itse ohitan tämän yleensä vakiovastauksella ”Kiitoksia, mutta ei kiitos… Minulla on pelissä vain hävittävää. Jos voitan, olen huijari… Ja häviän, olen huono taikuri.” Yleensä yleisö ymmärtää tämän ja jättää teidät rauhaan. Tosin, taitojen karttuessa on mahdollista pelata esimerkiksi yksi käsi vaihtopokeria ja voittaa, mutta sen aika ja paikka ei ole tällä oppitunnilla.
”Kuinka siirryt sisälle temppuun? Kuinka siirryt ulos tempusta?
Dai Vernon