”Monet taikurit pitävät palmeeraamista helppona liikkeenä. He uskottelevat että kukaan ei huomaa heidän käyttävän sitä mutta valitettavasti he esiintyvät kohteliaalle yleisölle”
Dai Vernon
Palmeeraamisella taikurit tarkoittavat esineen salaista piilottamista kädessä, ilman että yleisö on siitä tietoinen. Esineen ei tarvitse olla piilossa suoraan kämmentä vasten, vaan mikä tahansa asento, jossa esine ei ole yleisön nähtävissä lasketaan palmeeraamiseksi. Palmeeraus on siis tekniikka joka ei rajoitu vain pelikortteihin ja itseasiassa pelikorteilla palmeeraaminen ei edes ole kovin yleistä, sillä aika monet harrastajat eivät ole valmiita harjoittelemaan tekniikkaa tarpeeksi jotta se näyttäisi luonnolliselta ja ennen kaikkea jotta he itse pääsevät kiinnijäämisen pelon yli. Tällä oppitunnilla pyrin pureutumaan molempiin näkökulmiin. Opimme palmeeraamista teknisestä näkökulmasta, mutta myös psykologisesta näkökulmasta jonka on tarkoitus antaa teille rohkeutta kokeilla palmeeraamista lopulta yleisön edessä. Jälkimmäinen on äärimmäisen tärkeää, koska pohjimmiltaan palmeeraaminen ei ole teknisesti vaikeaa ja Michael Closea lainaten ”Oma syyllisyydentunteenne paljastaa teidät paljon ennen kuin tekniikkanne”
Aikakoodit
00:05 Johdanto
01:52 Palmeeratun kortin sijainti kämmenellä
03:08 Klassinen palmeeraus ja uhkapelurien palmeeraus
04:27 Palmeerausasennon löytäminen ja tottuminen siihen
06:37 Palmeeraaminen pakan päältä
06:42 Vernon topping the deck
11:16 Yhden käden palmeeraus
13:51 Useamman kortin palmeeraus
15:50 Palmeeraus pakkaa pitävään käteen
16:31 Asennon löytäminen pakkaa pitävässä kädessä
18:39 Carneyn palmeeraus pakan pohjalta
21:46 Erdnasen palmeeraus pakan pohjalta
23:23 Mitä tehdä kun käsi piilottaa palmeerattua korttia
24:46 Palmeeratun kortin palauttaminen pakkaan
27:50 Palmeeratun kortin tuominen taskusta
Historia
Dai Vernonin ”Topping the Deck” tekniikka julkaistiin ensimmäistä kertaa Vernonin ”Selected Secrets” kirjassa 1941 (s.7).
Erdnasen palmeeraus pakan päältä ja pohjalta löytyy luonnollisesti S.W.Erdnasen ”The Expert at the Card Table” kirjasta.
Yhden käden palmeerauksen julkaisi Jean Hugard ”Card Manipulations Vol.1” kirjassa 1933.
John Carneyn pohjalta palmeerauksen perustana toimi Ed Marlon palmeeraus ”Card to Wallet” kirjasta 1961 ja Carneyn versio julkaistiin hänen kirjassaan ”Carneycopia” 1991 (s.96). Myös useamman kortin palmeeraaminen pakan päältä löytyy Erdnasen ”The Expert at the Card Table” kirjasta. Tavat palauttaa palmeerattuja kortteja pakkaan ovat hyvin pitkälle lukuisien taikureiden ja uhkapelurien omatoimisesti keksimiä.
Yhden käden palmeerauksen karkea versio löytyy Ottokar Fisherin ”Kartenkünste” kirjasta 1910. Leonzo (L. A. Youngin taiteilijanimi) julkaisi yhdenkäden palmeerauksen yhdelle ja useammalle kortille ”The Sphinx” taikurilehdessä 1906 (Vol.5 No. 7). Kuitenkin versio jota käytetään nykyään eniten ja jonka näytän videolla on John Elrickin ja se julkaistiin ensimmäisen kerran ”The Magic Wand” taikurilehdessä 1930 (Vol. 19 No. 145).
”Ihmettely on välttämätöntä elämälle. Kun olemme lapsia, ihmettelemme kaikkea ympärillämme – maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Suuri osa ihmisistä menettää tämän taidon. Etenkin nyky-yhteiskunnassa heistä tulee kyynisiä ja uupuneita. Taikuus uudelleenherättää kyvyn ihmetellä”
Doug Henning
Aikakoodit
00:08 Side Steal pakan pohjalta
03:05 Side Steal pakan välistä
07:07 Vasemman käden sormiliikkeen minimointi
10:21 Side Steal kortin kontrollina
Historia
Usein Side Steal jossa kortti viedään palmiin asti nimetään T.Nelson Downsin tekniikaksi ja se on julkaistu ”The Art of Magic” kirjassa 1909 (s.144). Side Steal taas, jossa korttia ei palmeerata, vaan se tuodaan kontrolloidusti pakan päälle on yleisesti Ed Marlon tekniikka ”The Deliberate Side-Steal” kirjasta ”Side Steal” 1957.
Lisää aiheesta
Jos palmeeraaminen aiheena kiinnostaa ja haluatte nähdä lisää tietoa aiheeseen liittyen niin voin lämmöllä suositella kolmea päälähdettä. Kaikki ovat videomuodossa ja niiden sisällössä on jonkin verran päällekkäisyyttä keskenään ja myös yllä olevien videoiden kanssa. Michael Closen ”Power of Palming” VHS nauha (käännetty myös DVD:lle) on video joka opetti minut hyvin pitkälle palmeeraamaan. Tosin videota ei näytä olevan enää saatavilla Closen verkkokaupassa, mutta hän on päivittänyt sen sisällön kahteen e-kirjaan. En ole noita itse lukenut, mutta useamman muun e-kirjan omistan Closelta ja voin lämpimästi suositella niitä! John Carneyn ”Carney on Palming” DVD on myös äärimmäisen hyvä ja jos palmeeraus kiinnostaa niin ette mene mönkään tuonkaan kanssa. Kolmas ja viimeinen lähde on Bob Whiten ”Practical Card Palming” jota näyttää saavan sekä DVD:nä, että latausvideona. Ja vielä kerran tosiaan, osittain noissa on samaa asiaa ja samoja tekniikoita ja myös päällekkäisyyksiä yllä oleviin videoihin löytyy.
Palmeeraamisesta on myös syytä mainita, että yllä olevilla videoilla keskityin lähes yksinomaan niin sanottuun klassiseen palmeerausasentoon. On olemassa myös lukuisia muita palmeerausasentoja joissa korttia ei pidetä kämmentä vasten. Nämä mahdollistavat sen, että käsi voi olla mahdollisesti rennommassa asennossa tai sormien ei esimerkiksi tarvitse olla yhdessä. Tosin usein hinta jonka näiden tekniikoiden käytöstä joutuu maksamaan, on huomattavasti heikommat kulmat kuin klassisessa asennossa. Kulmat ovat kuitenkin usein täysin kontrolloitavissa, mutta en silti käsittele näitä tekniikoita tässä opintokokonaisuudessa.
”Mitä silmä näkee ja korva kuulee, mieli uskoo”
Harry Houdini
COLOR CHANGES
Aikakoodit:
00:05 Classic Color Change
06:09 Erdnase Color Change
09:55 Outjogged Erdnase Color Change
Historia
Klassinen Color Change on mainittu jo 1800-luvulla julkaistuissa taikurikirjoissa, joten sen alkuperää on lähes mahdotonta jäljittää. Erdnasen ”Color Change” perinteisesti nimetään Erdnasen keksinnöksi koska se julkaistiin ”Expert at the Card Table” kirjassa 1902 nimellä ”Transformations, Two Hands, First Method” mutta sama tekniikka julkaistiin itseasiassa jo vuotta aikaisemmin P.T.Selbitin ”The Magician’s Handbook” 1901 jossa sen keksijäksi nimetään Harry Houdini. Ennen kahlekuningasuraansa Houdini mainosti itseään ”Kings of Cards” eli pelikorttien kuninkaana. Myöhemmin myös Dr. James William Elliott julkaisi saman liikkeen ”Elliott’s Last Legacy” kirjassa 1923 nimeten liikkeen keksijäksi Harry Houdinin. Eli ehkäpä liikettä pitäisi kutsua nimellä ”Houdini Change”…
Teen myös videolla virheen väittäessäni että out jog version vaihdosta olisi Pit Hartlingin, sillä opin sen itse hänen luento tallenteelta ”Little Green Lecture” 1998, mutta tätä kirjoittaessa tein vielä taustatutkimuksia ja löysin että vaihdon on julkaissut Danny Korem jo 1981 ”Kabbala” taikurilehdessä (Vol. 2 No. 10).
Lisää aiheesta
Jälleen, pelikorttien värinvaihtoja on julkaistu satoja erilaisia. Tässä ehdimme raapaista vain aiheen pintaan. Jos aihepiiri kiinnostaa niin Crispin Sartwell on kirjoittanut siitä 170 sivuisen e-kirjan jota myy Lybrary.com ”The Color Change: the arcane art of transfiguration with playing cards”. Pääsääntöisesti muuten aiheesta ei tule mieleen yhtä yksittäistä isompaa lähdettä vaan yksittäisiä tekniikoita on ripoteltu sinne tänne. Tätä kirjoittaessa myös Instagram, TikTok, SnapChat ja vastaavat ovat täynnä mitä näyttävempiä värinvaihtoja mutta suurella osalla näistä ei ole mitään tekemistä oikean esitettävän tekniikan kanssa vaan ne on suunniteltu näyttämään hyvältä vain ja ainoastaan kameralle. 10Cm väärään suuntaan ja koko homma paljastuu…
”Keskivertoa ihmistä ei ole vaikea mystifioida”
Howard Thurston
SIMPLE TRAVELERS
Aikakoodit
00:05 Tempun esitys
01:07 Tempun selitys
Historia
”The Travelers” on alunperin Dai Vernonin temppu ja se julkaistiin ”Stars of Magic” lehtisissä 1950. Lehtiset kasattiin yhdeksi kirjaksi 1961. Lukuisilla taikureilla on variaatioita tempusta ja videon versio on Allan Ackermanin VHS nauhalta 1990-luvulla jossa se oli nimellä ”Simple Travelers”, mutta alunperin temppu on julkaistu nimellä ”Mass Transit” Ackermanin kirjassa ”The Esoterist” 1971.
Lisää tempusta
”The Travelers” on myös korttitaikuuden klassikko ja siitä löytyy valtavasti variaatioita. Variaatioissa vaihtelee mistä taskuista kortit tulevat ja montaako palmeerausta käytetään jne. Esimerkiksi Vernonin alkuperäisessä rutiinissa on peräti neljä palmeerausta. Joku on jopa ladannut Vernonin alkuperäisen rutiinin YouTubeen, hänen oppilaansa Michael Ammarin esittämänä vuodelta 1982.
”Et löydä taikuutta, taikuus löytää sinut”
David Blaine